Hääkriisi

Ensimmäinen hääkriisi teki tuossa taannoin tuloaan. Se alkoi hiljaa hiipien sillä, että ensin silmäilin hyvinkin kriittisesti omia askartelujani. Sitten aloin pohtimaan, että sopiiko nämä sittenkään yhteen ja onko tämä nyt ollenkaan vintagea. Eräänä iltana huomaan pommittavani kaasojani paniikissa viesteillä; Viestit olivat luokkaa "apua nää mun askartelut on niin rumia," "eihän nää toimi ollenkaan," "onko nää edes vintagea," "sopiiko mitkään koristeet ja juhlapaikka yhteen" ja "entä jos olisi pitänyt tehdä toisin!" Ystävät rauhottelivat kovasti ja yrittivät saada taottua järkeä tämän monsterimorsiamen kalloon. Hetken siinä panikoituani päätin heittää yhden Knappa lakanan pöydälle (silittämättä toki) ja vähän tutkailla, minkälaiselta kombolta pöytäkoristeet yhdessä näyttävätkään.

 



Ja se oli muuten hyvä päätös. Tuntui, kuin ajatukset olisivat kirkastuneet - Juuri näin sen kuuluukin mennä. Osa hääkrääsästä on vintillä ja osa olkkarin lattialla muuttolaatikoissa. Kaikki on hujan hajan ja tosi asiassa ainoa käsitys juhlien yleisilmeestä oli mulla päänsisällä - ja nyt myös näissä kuvissa.

 

Toki pöydät tulevat olemaan isompia (12 henkeä yhdessä pöydässä), pöytäliinat silitettyjä ja pöytäliinan päällä vanhoista kirjansivuista tehdyt kaitaliinat. Pöytien päälle ei tule helminauhaa (eikä varsinkaan tuo rulla jää pöydälle), vaan ripustan helminauhaa roikkumaan hopeisista haarakyntteliköistä. Yksittäisiä helmikoristeita tosin tulee joihinkin pöytiin. Kynttiläkippoja ja - jalkoja on erilaisia aina pienistä lintuhäkeistä alkaen - Jokaisen pöydän koristelu tulee olemaan erilainen. Haluan, että diy meininki ja kierrätys näkyvät häissämme. Osassa pöydissä on kukkien tilalla sulkia (niidenkin pullot maalaan hopeiseksi, enkä jätä kirkkaaksi kuten kuvassa) ja joissakin pöydissä kaikki suodatinpaperiruusut ovat vaaleanpunaisia ja toisissa kokonaan valkoisia. Meille tulee myöskin isot, vaaleat lautasliinat, jotta vieraiden ei tarvitse pyyhkiä suunpieliään vessapaperiin. Lisäksi jokaisen paikalla on aterimet valmiina ja aterimien ympärillä manilalapulla vieraan nimi.

 

Nyt olen varma, että nämä koristelut toimivat juhlapaikallamme. Niissä on yleellisyyttä, mutta silti hieman maalaishenkeä. Niissä on romanttisuutta, mutta en koe, että pöytäkoristelut menisivät liiaksi prinsessahäiden puolelle (ei niissäkään toki mitään vikaa ole). Kattoihin tulee viirinauhaa, jonka uskon mätsäävän hienosti yhteen pöytäkoristeluiden kanssa ja tuovan hieman leikkisyyttä yleisilmeeseen. Elokuun illan hämärtäessä juhlasalin led valot (ostin viisi 360 ledin valosarjaa) valaisevat tanssilattian ja kynttilät pääsevät oikeuksiinsa  - Näistä tulee meidän näköiset häät.

 

Jos samanlaisia kriisitilanteita tulee jatkossakin, aion hetkeksi pysähtyä hengähtämään. Silmäillä tuotoksiani, käydä läpi suunnitelmia - ja ehkäpä jälleen kerran katan itselleni pöydän häätunnelmissa. Joskus voisi tehdä hyvää myös sulkea hetkeksi mielestä hääjutut ja rauhoittua odottelemaan joulua.

 

Ps. Muistakaahan äänestää Love me do-äänestyksessä! :)